Nimittäin AVO1-tulos vepessä 😀 Kolmesti ehdimme Chilin kanssa käydä kokeilemassa onneamme vepekokeissa ennen kun se kauan kaivattu ykkönen napsahti kisakirjaan. Ensimmäiset avoimen luokan kokeet meillä oli 17.6. omassa kotirannassa Espoossa. Chili oli viikkoa ennen koetta liukastunut veneestä hypätessään ja siitä oli jäänyt koiralle epämiellyttävä fiilis. Muut liikkeet menivät jotakuinkin täydellisesti, mutta en saanut Chiliä lähtemään oman veneen hinauksessa veneestä 30 sekunnin kuluessa, jolloin liike meni nollille. Chili kyllä lopulta hyppäsi veneestä (2 sekuntia lähtöajan ylityttyä) ja suoritti liikkeen täydellisesti loppuun. Voin sanoa, että kyllä harmitti!
No, seuraava koe meillä oli 28.6. Hämeenlinnassa. Tällä kertaa nollasimme sitten vientiliikkeen. Vientiesineeksi arvottiin pelastuliivit, ja liivit olivat sen verran suuret ja hankalat ettei Chilillä ihan riittänyt usko niden viemiseen venelle asti. Koira kääntyi n. 10 m ennen venettä ja tuli takaisin rantaan. Muut liikkeet menivätkin sitten taas aivan täydellisesti ilman virhepisteitä.
3.7. oli vuorossa Kouvolan koe, joka meni aivan putkeen kahden ensimmäisen liikkeen osalta. Rata oli todella vaikea ja Chili oli ainoa avoimen luokan koira joka suoritti viennin. Olin todella iloinen ja tyytyväinen Chilin suorituksesta. Säiden herra päätti kuitenkin puuttua peliin ja ennen kolmannen kierroksen alkua nousi todella kova sivutuuli sekä hirveä ukkosmyrsky. Chili suoritti oman veneen hinauksen todella hienosti ja yritti kyllä tähdätä maalitolppien väliin. Sivutuuli vaan oli niin kova ettei koiralla ollut toivoakaan päästä maaliin. Maalilinjan ohitus 13 m ja hyvästit ykköstulokselle. Kelin mutututtua entistä kamalammaksi, jätin kokeen kesken eli emme suorittaneet hukkuvan pelastusta lainkaan.
Usko meinasi jo ruveta loppumaan ja mietin jopa kisaamisen jättämistä sikseen. Olin kuitenkin ilmoittanut Chilin Maskuun 10.7. ja ajalimme sinne ilman sen suurempia odotuksia. Ilma oli tyyni ja keli todella helteinen. Pelkäsin miten Chili jaksaa kovassa hellekelissä, mutta hyvin näytti jaksavan. Kolme ensimmäistä liikettä menivät aivan täydellisesti ilman virhepisteitä. Hukkuvana oli 100 kiloinen mies, joka ei ilmeisesti ollut ko. hommassa ollut aiemmin. Hän ei kääntynyt selälleen kellumaan kuljetuksen ajaksi niin kuin hukkuvat yleensä tekevät, vaan röhnötti mahallaan koirien perässä. Chili oli viimeisen liikkeen aikana jo sen verran väsynyt, että kaarsi vahvasti oikealla hukkuvan mukana, ja malilinjan ohitusta tuli ylimääräisistä käskyistä huolimatta 1,5 m. Koska noutajilla on vepekokeissa ihan oma metriasteikko, tuomarin mukaan ohitusta tuli 3 m ja ylimääräisiä käskyjä 3 (itse laskin 2). Mutta eipä haittaa, ykköstulos tuli silti! Saimme yhteensä 94 pistettä ja sijoituimme avoimessa luokassa 2. sijalle. JEE! Nyt sitten vielä 2 ykköstulosta ja voittajaluokka kutsuu.
sisuchilijaruu 