Ollaan pidetty nyt tammikuu kisataukoa ja keskitytty treenaamiseen ja lenkkeilyyn. Sisun kanssa ollaan päästy hyvin vauhtiin EVL:n liikkeiden kanssa. Tällä hetkellä ohjattu nouto on jo ihan hyvällä mallilla (tosin merkki ja itse nouto-osuus vielä yhdistämättä), samoin metallihyppynouto ja paikalla istuminen. Sen sijaan vanhat rakkaat murheenkryynimme, ruutu ja seuraaminen, ovat nyt joutuneet tehosyyniin. Seuraamiseen opetan koiralle uutta mielentilaa vanhan lahnailufiiliksen tilalle ja ruudussa ollaan palattu ihan alkeisiin ja yritän nyt sheipata oikeaa paikkaa kartioiden keskellä. Seuraaminen on jo parantunut huimasti, mutta ruudun kanssa ei vielä pilkota valoa tunnelin päässä. Ehkäpä sinnikkyys kuitenkin joskus palkitaan… Muut EVL:n likkeethän ovatkin Sisulle jo entuudestaan tuttuja.
Ruun kanssa on jatkettu avoimen luokan liikkeiden treenaamista. Nouto on alkanut edistyä ja nyt koira uskaltaa lähteä jo ensimmäisellä käskyllä kapulalle. Jäävien liikkeiden koiran taakse siirtymiset alkavat olla hanskassa, samoin kuin paikallaolo ohjaajan ollessa piilossa. Kaukokäskyt edistyvät tuskaisen hitaasti, mutta edistyvät kuitenkin, eli malttia vaan ohjaajalle niin kai niistä joskus tulee hyvät 🙂 Luoksetulon stoppia en ole kauheasti uskaltanut treenata kun stoppien treenaaminen vaikuttaa Ruun luoksetulovauhtiin niin älyttömästi. Haluan hakea vielä sen viimeisen ykkösen alokkaasta enkä siis viitsi pilata hyvää luoksetuloa vielä tässä vaiheessa 😉
Kengu juoksuili vuodenvaihteessa ja jouduimme laittamaan treenit hetkeksi tauolle. Nyt olemme päässeet taas treenivauhtiin ja harjoitelleet vaihteeksi tokoliikkeitä ainaisten pk-tottisliikkeiden lisäksi. Avoimen kaukokäskyt toimivat jo mainiosti (vaihdot ovat nopeat ja puhtaat) ja jäävät alkavat pikkuhiljaa valmistua (seisomiseen tosin tarvitsee vielä välillä alkuun käsiavun). Nouto on oikein hieno, samoin paikallamakuu. Hypystä puuttuu enää loppuosa, eli oma siirtyminen koiran sivulle, muuten liike on jo valmis. Seuraaminen toimii jo hienosti pitkälläkin suoralla, ja pään asento pysyy hyvänä ilman käsiapuakin. Kohta voitaisiin alkaa ottamaan hiukan käännöksiä, tai ainakin kaarroksia. Perusasennon korjaaminen sivuaskeleissa toimii hyvin, joten käännökset tuskin tulevat olemaan suuri ongelma. Luoksetuloa en ole vähään aikaan treenannut. Kengulla kun tuntui olevan tässä liikkeessä ihme tapa pönöttää takajalat harallaan ja olla mutkalla koko kropastaan. Nyt ollaankin ensin vahvistettu oikeanlaista istuma-asentoa ja hiotaan sitten luoksetulon loppuasento valmiiksi. Luoksarin stoppia ei myöskään olla tehty moneen kuukauteen, mutta eiköhän se sielä löydy kun vaan muistutellaan. Eli alokas- ja avoin luokka ovat aikalailla hallussa, siis liikkeiden teknisen suorituksen suhteen. Palkkaamattomuustreenit ovat sitten asia erikseen 😀 Ylempien luokkien liikkeistä ollaan tehty lähinnä tunnaria. Tähän mennessä olemme harjoitelleet tunnarin pitoa sekä rauhallista nostamista maasta ilman että kapulaa yhtään pyöritellään hampaissa. Kapulaa on myös piiloteltu vaatekasoihin, maton alle ja tuolinjalan taakse, ja kovalla tuhinalla kapula on aina löytänyt tiensä Kengun suuhun 🙂 Homman juju alkaa siis olla hyvin koiralla hanskassa.
Kisoihin ollaan menossa Ruun kanssa alkukeväästä ja Sisun ja Kengun kanssa loppukeväästä, riippuen tietysti miten saadaan koepaikkoja. Mitään stressiä en nyt aio ottaa kisoihin menosta, eli ei haittaa vaikka Kengun kanssa starttaaminen jäisi vasta syksylle. Nyt nautitaan treenaamisesta!
sisuchilijaruu 