Hyvää Joulua!

Sisulle TK3!

Lyhyestä viri kaunis: Saavutimme Sisun kanssa 17.12.2011 TK3-koulutustunnuksen luokkavoiton kera. Koesuorituksemme oli huono, mitäpä sitä kaunistelemaan, mutta lopulta pisteet riittivät nipinnapin 1-tulokseen. Alla vielä eittely pisteistä:

 

Paikalla makaaminen 10. Täydellinen.

Seuraaminen 7. Aivan kammottavaa lahnailua Sisulta. En tiedä miksi koe lähti jo alusta lähtien huonosti liikkeelle.

Liikkeestä istuminen 10. Loistava

Luoksetulo 8,5. Ehkä paras luoksetulo ikinä. Tätä nopeampaa Sisu ei enää pysty reagoimaan.

Ruutu 8. Huh, tämä sentään onnistui. Käsimerkkini kuulemma alkoi ennen suullista käskyä ja tästä tuli pistevähennys. Muten oikein mainio ruutu.

Hypynouto 0. Ei ole todellista! Rehvastelin ennen koetta Panulle ettei Sisu ole koskaan kiertänyt paluuhyppyä. No, voitte arvata mitä kehässä sitten tapahtui. Sisu oli aivan kuutamolla ja vaan katseli vieressä olevaa yleisöä eikä hypännyt takaisinpäin lisäkäskystä huolimatta.

Metallinouto 9. Ihan jees, palautti taas ravilla.

Tunnari 8,5. Hieno tunnari, tuomari tosin luuli ensin että koira toi väärän kapulan. En tiedä mistä pistevähennys tuli (ehkä hitaasta työskentelystä?)

Kauko-ohjaus 9. Taas aivan erinomaiset kaket. Liikutti kuulemma toista takajalkaa jossain vaihdossa. Videolta tätä ei kyllä näy.

Kokonaisvaikutus 6. Sisu karkasi liikkeiden välissä (en edes muista minkä liikkeen jälkeen) ulos kehästä, ilmeisesti etsimään palkkapurkkia. Tämä kertoo aika paljon koiran fiiliksestä tässä kokeessa 😦

Yhteensä 258 p., VOI1 ja TK3. Sijoitus 1/6.

 

Nyt Sisu saa huilia reilun viikon verran, ja sitten aletaan innokkaasti treenata EVL:n liikkeitä. EVL on tarkoitus korkata ensi keväänä jos saadaan liikkeet kasaan siihen mennessä.

Kuopion tokokoe

Olimme Panun ja koiralauman kanssa viime viikonloppuna Savossa sukuloimassa, ja Etelä-Suomen surkean tokokoetilanteen (lue: kokeita on mutta niihin ei mahdu) innoittamana olin ilmoittanut Sisun ja Ruun Kuopion tokokokeeseen 26.11. Tuomarina kokeessa toimi mukava uusi tuttavuus, Katja Rautiainen. Tuomari oli suht tiukka ja tarkka etenkin perusasentojen suoruuden ja lisäkäskyjen/apujen suhteen ja tuntui arvostavan iloista ja innokasta työskentelyä.

 

Ensin oli vuorossa Sisu. Alla erittely pisteistä ja kommentteja kokeen kulusta:

Paikalla makaaminen 9,5. Sisu haisteli hiukan alussa, muuten hyvä paikkamakuu.

Seuraaminen 7,5. Tämä vähän harmittaa. Seuraaminen oli Sisuksi mainiota, mutta liikkuri ohjasi meidät liian lähelle seinää ja Sisu väisti selkäni taakse ettei jäisi minun ja seinän väliin. Lisäkäskystä siis -1.

Liikkeestä istuminen 9,5. Oikein hyvä.

Luoksetulo 7. Tästä tuli yllättävän vähän pisteitä. Mielestäni ihan ok suoritus.

Ruutu 0. No niin. Ruutu oli merkattu kapealla mustalla teipillä keinonurmeen, ja itsellänikin oli vaikeuksia nähdä reunanauhat. Keskellä hallia oli iso tolppa, ja Sisu lähti kaartamaan tolpan kohdalta liikaa oikealle päätyen luoksetulon merkin viereen. Eipä löytynyt ruutua lisäkäskyistä huolimatta 😦 Positiivista oli, että Sisu irtosi hienosti ja lähti hyvällä innolla juoksemaan. Harmi vaan että suunta oli hiukan väärä 😉

Hypynouto 9. Luovutusasento vino.

Metallinouto 9,5. Ihan mukava metallinouto, taas hiukan vino luovutusasento. Palautti laukalla! Jee!

Tunnari 9. Hieno tunnari, luovutusasento vino.

Kauko-ohjaus 9. Kaket oli loistavat! Nousi ekaa kertaa kokeessa ensimmäisellä käskyllä seisomaan. Tästä pitää olla tyytyväinen 🙂

Kokonaisvaikutus 10. Mielestäni ansaitsimme tämän. Sisulla oli todella mainio fiilis koko kokeen ajan, ja koira jaksoi keskittyä hyvin loppuun asti. Ehdottomasti paras voittajaluokan kokeemme, ruudusta huolimatta.

Yhteensä 243,5 p. ja VOI2. Sijoitus 1/6.

 

 

 

Ruun kanssa jouduimme odottelemaan vuoroamme todella pitkään Ruun oltua kokeen viimeinen koira. Odottaminen kuitenkin kannatti, ja Ruu hoito homman hienosti kotiin. Alla erittely pisteistä:

Luoksepäästävyys 10. Hienosti meni luoksepäästävyys tällä kertaa. Ruu istui paikallaan kuin tatti.

Paikalla makaaminen 10. Hienosti pysyi ruu paikallaan, vaikka selvästi vähän jännitti vieressä ollutta koiraa.

Seuraaminen kytkettynä 10. Oikein hyvä seuruu, ei valittamista

Seuraaminen taluttimetta 9,5. Omasta mielestäni tämä oli parempi kuin hihnan kanssa, mutta tuomarin mielestä toisin päin…

Liikkeestä maahameno 9,5. Ihan mainio.

Luoksetulo 7,5. Ruu jäi todella hämmentyneenä odottamaan paikalleen. Lähti ekasta kutsusta liikkeelle, mutta pysähtyi kun ei ollutkaan varma saiko liikkua. Toisella käskyllä tuli vauhdikkaasti luokse.

Liikkeestä seisominen 10. Erinomainen!

Hyppy 10. Treenasin ennen suoritustamme hyppyä pari kertaa ja suoritukset olivat kammottavia. Kokeessa Ruu kuitenkin suoritti taas täydellisen hyppyliikkeen. Ei vaan voi käsittää…

Kokonaisvaikutus 10. Häntä oli kuulemma heilunut koko kokeen ajan ja tästä tuomari tykkäsi. En sitten viitsinyt kertoa että Ruu heiluttaa häntäänsä kun se on hämmentynyt jostakin…

Yhteensä 189,5 p. ALO1 ja kunniapalkinto! Sijoitus 1/13.

 

 

 

Eli Kirkkonummen kokeen toisintona saimme tuplavoiton, Sisulle II-tuloksen ja Ruulle I-tuloksen ja kunniapalkinnon 🙂 Kannatti lähteä Kuopioon asti kisaamaan 😀

Agilitykuulumisia!

Agilitytreenit ovat jatkuneet tiiviisti pitkin syksyä vaikken vielä itse pystykään juoksemaan. Ruun ja kengun kanssa olen treenannut perusjuttuja itse ja Sisunkin kanssa aina välillä ollaan otettu satunnaisia agipätkiä. Sisun treeneistä ja kisoista päävastuu on kuitenkin ollut Susannalla, alla esimerkki viime viikonlopun Kotkan kisojen puhtaasta agility-radasta (tulos + 0,7 sek). Sisu on ollut syksyn ”laihdutus”/kuntokuurilla ja vauhti onkin koko ajan lähestynyt ihanneaikoja…

 

 

Kengu ja Ruu ovat myös saaneet osansa agitreeneistä. Pari-kolmekertaa viikossa ollaan käyty treenaamassa erityisesti hyppytekniikkaa, perusohjauksia ja kontakteja. Hyppytekniikassa ollaan nyt pyydetty myös Alatalon Vapun ammattimaisia ohjeita.

Ruun kanssa olen harjoitellut paljon irtoamisia sekä kontakteille että kepeille. Molemmat menee koko ajan vauhdikkaammin ja itsenäisemmin kunhan pienen koiran itseluottamus vain kasvaa. Hyppytekniikan perussarjojen lisäksi meillä on menossa pienen koiran ”voimaharjoittelukausi”. Ruun hyppäämisessä onkin tosi paljon korjattavaa, mutta kovasti tehdään töitä, jotta homma paranisi ennen kevään kisoja.

 

Kengun hyppääminen sujuu nimensä mukaisesti paljon paremmin, mutta treenattavaa toki riittää. Nuorella koiralla on jo aika vahvat lihakset, mutta pienet tukilihakset on vielä jääneet jälkeen. Niihin haetaan sopivia liikkeitä ja koitetaan saada kuntoon. Hyppytekniikan lisäksi ollaan tehty paljon muutaman esteen ohjausharjoituksia: valsseja, takakiertoja, takaleikkauksia, lähettämisiä/haltuunottoja jne. Kivasti Kengu seuraa ohjausta ja vartalon liikkeitä, joten odotan innolla kevättä, jolloin vihdoin pitäisi itse päästä juoksemaan 😉

Ruulle ekassa tokokokeessa ALO1!

Hyvin menneiden möllitokojen huumassa päätin ilmoittaa Ruun viralliseen tokokokeeseen 16.10. Kirkkonummelle. Noin viikkoa ennen koetta alkoi kylmä hiki nousta otsalle kun hyppyliike ei vaan ottanut onnistuakseen. Koira istua pönötti sivullani eikä meinannut millään lähteä hyppäämään useista käskyistä huolimatta. Asiaa mietittiin ja vatvottiin ja lopulta Panu keksi kerrassaan mainion ratkaisun ongelmaamme. Putkiaivoiselle pikkuterrierille ei saa antaa ”sivulle” -käskyä ennen hyppyä, koska eihän sitä nyt käskyn alta voi lähteä mihinkään. Kun rupesin viemään Ruuta käsiavulla esteen eteen enkä antanut erillistä sivulle- tai paikka-käskyä, alkoi homma pelittämään 😀

 

No, näilä eväillä suunnistimme Sisun ja Ruun kanssa sunnuntaiaamuna kohden Kirkkistä. Tuomarina kokeessa toimi tiukkaakin tiukempi Pirkko Bellaoui. Sisu oli aamusta lähtien flegmaattisen ja väsyneen oloinen. Koe menikin sitten melko tahmeasti, ja jouduimme tyytymään II-tulokseen nollattuamme ruudun. Ruudun lähetyslinjalla oli pyöreä valkoinen merkki EVL:n jäljiltä, ja eikös snautseri vaan bongannutkin sen matkalta (kosketusalustat ovat Sisun lemppareita…) Ruutua ei tämän jälkeen löytynyt enää millään, ja liike meni nollille. Loppupisteet 230,5 ja II-tulos. Muut olivat tänään kuitenkin vielä meitä huonompia, ja kävimme pokkaamassa palkinnot 1. pallilta.

 

Ruun kanssa jouduimme odottelemaan luokkamme alkua toista tuntia ja meinasi ruveta itseä vähän jännittämään. Ruu oli kuitenkin todella hyvällä mielellä liikenteessä, ja omakin jännitys hälveni liike liikkeeltä. Alla selostus kisan kulusta:

 

Luoksepäästävyys 9. Tuomari kopeloi koiraa todella kauan. Ensimmäiset pari sekuntia Ruu malttoi istua paikallaan, mutta sitten alkoi jännittää ja piti hiukan peruutella karkuun selän taakse.

Paikalla makaaminen 10. Erinomainen suoritus. Hallin hiekkapohja oli todella kylmä ja kolea ja Ruun viereen sattui vielä kovaäänisesti vinkuva russeli. Oltuaan hetken maassa russeli päätti vielä nousta ja lähteä hipsimään toisella puolella olevan koiran luo. Ruu pysyi koko ajan kauniisti maassa eikä edes vilkuillut paljoa ympärilleen.

Seuraaminen kytkettynä 9. Todella hieno seuraaminen! Saatiin tuomariltakin kehuja 🙂 Häntä heilui kuulemma taukoamatta.

Seuraaminen taluttimetta 8,5. Hiukan alkoi kontakti tippuilla kun kuljimme kehän laidalla olevia koiria kohti. Muuten ok.

Liikkeestä maahameno 8,5. Olisi saanut olla nopeampi.

Luoksetulo 9,5. Erittäin nopea luoksetulo. Istu suoraan eteen. Sivulletulossa hyppäsi hiukan jalkaa vasten.

Liikkeestä seisominen 9. Vilkaisin kuulemma koiraa käskyä antaessani. Tästä piste.

Hyppy 10. Käsittämätöntä! Tämä onnistui täydellisesti 😀

Kokonaisvaikutus 9. Innostin kuulemma koiraa liikaa. Muuten oltaisiin saatu kymppi.

Yhteensä 183,5 p. ALO1 ja kunniapalkinto! Sijoitus 1/8.

Kengu 1 v.

Pikkuinen Kenguru saavutti kunnioitettavan yhden vuoden iän 5.10. ja pääsi heti seuraavana maanantaina syntymäpäivänsä kunniaksi luustokuvauksiin. Kengulla on ollut pientä jäykkyyttä lannerangassa ja etupäässä, ja jännitimmekin kovasti etukäteen mitä kuvissa paljastuu. Ilo oli ylimmillään kun valotaululla komeili toinen toistaan kauniimpia kuvia eikä mistään löytynyt huomautettavaa! Kengulta kuvattiin lonkat, kyynärät, selkä, olkanivelet sekä polvet ja kaikki oli siis aivan priimaa. Lonkat tulevat todennäköisesti olemaan A/A ja kyynärät 0/0, mutta odotetaan vielä virallista lausuntoa Kennelliitosta.

 

Vuoden ikä ja ”terveen paperit” tarkoittaa kengulle sitä, että on aika siirtyä aikuisten kirjoihin! Tähän asti on pääasia ollut vapaassa liikunnassa ja myöskin pentutyyppinen hölmöily on ollut useimmiten sallittua… Työkoira kaipaa kuitenkin entistä enemmän työntekoa ja nyt on meidän molempien puolelta tarkoitus lisätä vaatimustasoa. Agilityssä se tarkoittaa mm. asteittain korkeampia rimoja, uusia tekniikoita (esim. pujottelu) ja tiukempaa kuria/hallintaa. Tähän viimeisimpään käytiin eilen hakemassa vinkkeja suojelun maailmanmestaritason ohjaajalta/kouluttajalta. Kengu ”ei hypi innosta” 😉 mutta hallinta on malia treenatessa yksi suurimmista haasteista, joten siihen pannaan kovasti paukkuja seuravan vuoden treeneissä. Onneksi treenit on treenejä ja kotona työkoirakin saa muuttua sohvaperunaksi 😉

Sisulle toinen VOI1-tulos ja Ruun möllitokot

Ajelimme viime lauantaina Sisun kanssa Inkooseen Harri Laisin tuomaroimaan kokeeseen. Päivä oli kauniin aurinkoinen, mutta ei liian kuuma: siispä täydellinen tokosää snautserille 😉 Voittajaluokkaan osallistui yhteensä 7 koirakkoa ja olimme Sisun kanssa ensimmäisiä suoritusvuorossa. Paikallamakuu meni hienosti ja kävin pikaisesti palkaamassa koiran ennen yksilöliikkeiden alkua. Ensimmäinen liike oli tunnari ja pelkäsin koiran olevan liian korkeassa vireessä liikkeen suorittamista ajatellen. Tunnari meni kuitenkin jotakuinkin täydellisesti ja koe lähti mukavasti rullaamaan liike kerrallaan. Sisu jaksoi hienosti loppuun saakka ja osasin odottaa melko hyvää tulosta. Yllätys oli kuitenkin suuri kun palkintojen jaossa Meidät kutsuttiin ensimmäisenä palkintopallille ja vieläpä luokan ainoalla 1-tuloksella! Tuomari kommentoi palkintoa ojentaessaan että harvoinpa tämän rotuisia koiria näillä palkintosijoilla nähdään 😀 Alla vielä erittely pisteistä:

 

Paikalla makaaminen 10. Erinomainen

Seuraaminen 8. Seuraaminen Sisuksi ok.

Liikkeestä istuminen 9. Olisi saanut olla nopeampi.

Luoksetulo 7. Tarvitsi toisen käskyn maahanmenoon.

Ruutu 8,5. Pysähtyi juuri ennen ruutua mtta löysi kuitenkin ilman lisäkäskyjä tiensä nauhojen sisään. Loppuosa tällä kertaa hyvä.

Hypynouto 8. Pientä sekoilua lopussa ja annoin erillisen sivulletulokäskyn.

Metallinouto 9. Ihan mukava metallinouto.

Tunnari 9,5. Todella hieno!

Kauko-ohjaus 9. Ja eipäs taaskaan noussut ekalla käskyllä. Muuten vaihdot erinomaiset

Kokonaisvaikutus 9. Harri tykkää Sisusta 🙂 

Yhteensä 278 p. ja VOI1. Sijoitus 1/7.

 

Ruun kanssa olemme treenailleet säännöllisen epäsäännöllisesti tokoa. HSKH järjesti 16.9. möllitokokokeen Ojangossa ja päätin rohkaista mieleni ja osallistua Ruun kanssa alokasluokkaan. Tuomarina toimi Katja Tamminen ja täytyy sanoa että huhuhuh minkälaisen tuomarin olivat kisäjärjestäjät pyytäneet möllikokeeseen! Eipä kovin mairittelevia kommentteja tullut ja pisteytys oli huomattavasti tiukempaa kuin virallisissa kokeissa. Mutta pääasia oli että Ruulla oli hauskaa ja häntä heiluen pikkuinen terrieri suoriutui kaikista liikkeistä. Nyt sitten vaan nokka kohti virallisia kokeita! Alla erittely Ruun pisteistä:

 

Luokse päästävyys 8. Tajusin juuri ennen koetta ettei olla treenattu tätä liikettä lainkaan. Ruu nousi seisomaan ja väisti hiukan tuomaria.

Paikalla makaaminen 10. Ruu pysyi hienosti maassa vaikka viereinen koira piippasi ja ryömi.

Seuraaminen kytkettynä 8,5. Eipä oltu treenattu tätäkään ja hihna oli kuulemma liian kireällä.

Seuraaminen taluttimetta 8,5. Ihan ok seuraaminen, hieman väljä ja käännökset olivat kuulemma kammottavia.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9. Hieno maahanmeno.

Luoksetulo 9. Oikein hyvä, hyppäsi vasten sivulle siirtymisessä.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8. Meinasi ennakoida ja annoin uuden seuraamiskäskyn. Muuten ok.

Estehyppy 8. Tarvitsi toisen käskyn hyppyyn.

Kokonaisvaikutus 9.

Yhteensä 175 p. ja 1-tulos

Chili vepen voittajaluokkaan!

Osallistuimme Chilin kanssa vesipelastuksen avoimen luokan kokeisiin 2.9. Lopella ja 11.9. Hyvinkäällä. Vaikka viime viikkoina treenit ovat muiden kiireiden vuoksi jäänet vähemmälle, kokeet menivät paremmin kuin hyvin! Molemmista kokeista tuloksena täydet 100/100 pistettä, luokkavoitot ja sokerina pohjalla, SIIRTO VOITTAJALUOKKAAN!! Chili oli kummassakin kokeessa todella itsevarma ja suoritti liikkeet ilman pienintäkään epäröintiä. Erityisen tyytyväinen olen vientiliikkeen onnistumiseen. Tämä liike on ollut meille alusta asti todella vaikea, mutta sinikkäällä harjoittelulla siitä on tullut yksi lempiliikkeistämme.

 

Alla video 11.9. kokeesta hukkuvan pelastamisesta:

 

 

Jätämme vepetreenit nyt talvitauolle ja aloitamme ensi kesänä voittajaluokan liikkeiden treenaamisen. Toivottavasti Chilin vointi pysyy edelleen hyvänä ja pystymme jatkamaan maailman hauskimman lajin treenaamista vielä monena kesänä!

 

Alla vielä muutama linkki Irene Vinhan ottamiin upeisiin kuviin Maskun kokeesta heinäkuulta.

http://vinhakoirakuva.kuvat.fi/kuvat/VEPE-kisa+10.7.11/00270.gif

http://vinhakoirakuva.kuvat.fi/kuvat/VEPE-kisa+10.7.11/173.gif

http://vinhakoirakuva.kuvat.fi/kuvat/VEPE-kisa+10.7.11/530.gif

http://vinhakoirakuva.kuvat.fi/kuvat/VEPE-kisa+10.7.11/922.gif

Snautsereiden rotumestaruuskisat

Tänä viikonloppuna kisattiin Hyvinkäällä snautsereiden rotumestaruudesta sekä tokossa että agilityssä. Lauantaina suuntasimme Sisun kanssa voittajaluokan tokokokeeseen ja sunnuntaina oli vuorossa 3-luokan agilitykisat. Tässäpä raportti upeasti menneestä viikonlopusta:

 

Lauantaina oli todella helteinen päivä eivätkä odotukset olleet kovin korkealla. Kehään mentyämme Sisu jaksoi suorittaa pari ensimmäistä liikettä kohtuullisella vireellä ja sen jälkeen tekeminen olikin yhtä tervanjuontia. Viimeisissä liikkeissä minun oli vaikeaa saada Sisua enää edes perusasentoon ja koira läähätti kieli kokonaan ulkona suusta. Niin vaan kuitekin kävi, että pieni partasuu ylitti itsensä liike toisensa jälkeen ja taistelimme itsellemme ensimmäisen voittajaluokan 1-tuloksen! Sijoituimme luokassamme 2. sijalle ja vielä snautsereiden rotumestaruuskisassa hopealle. Alla vielä erittely pisteistä:

 

Paikalla makaaminen 10. Rauhallinen ja hyvä paikallamakuu, lopussa oli vaihtanut asennon toiselle lonkalle.

Seuraaminen 8. Seuraamisen alkuosa oli Sisuksi kohtuullisen hyvä, loppua kohti pientä jätättämistä ja kontaktin tippumista.

Liikkeestä istuminen 10. Loistava.

Luoksetulo 8,5. Eka stoppi valui hiukan, maahameno ok.

Ruutu 8. Sisu lähti ruutuun todella flegmaattisesti, mutta löysy onneksi tiensä ruudun sisään. Ruudun loppuosaa ei oltu ehditty treenata lainkaan ja koira tuli oikealle puolelleni ja jätti vielä lopun perusasennon tekemättä.

Hypynouto 9. Tooodella hidas nouto, lopun perusasento vino.

Metallinouto 9. Taas todella hidasta työskentelyä ja lopun perusasento vino.

Tunnari 7. Sisu alkoi olla tässä vaiheessa jo aivan loppu. Lähti kuitenkin hyvin haistelemaan kapuloita. Väsymys ja epävarmuus näkyi työskentelyssä ja koiran nostetua oikean kapulan, annoin yhden lisäkäskyn. Palautus ok.

Kauko-ohjaus 7. Viimeinen liike. Sisu oli jo todella väsynyt ja ajatus harhaili. Ekaan vaihtoon kolme käskyä, muut vaihdot ok.

Kokonaisvaikutus 7. Tämä tuomari ei vaan tykkää meidän työskentelystämme. Höselsimme taas kuulemma liikaa. 

 

Yhteensä 267 p. ja ykköstulos!!!

 

Sunnuntaina oli sitten vuorossa agilitymestaruudet, jossa Sisu puolusti viime vuoden hopeasijaa. Nyt vain sillä erotuksella, että Sisun ohjaksissa oli lainaohjaaja Susanna. Haastetta lisäsi vielä se, että nämä olivat ensimmäiset yhteiset kisat Sisulle ja Susannalle. Harjoituksia oli takana vasta muutamia elokuun aikana. Kisat menivät kuitenkin aivan upeasti, kuten alla oleva video kokonaiskisan ratkaisseelta hyppyradalta osoittaa.

Kokonaistuloksena oli siis sama kuin lauantain tokoissa, eli hopeasija. Ensimmäinen agilityrata meni yhdellä kiellolla, hieman haastavassa paikassa puomin jälkeen. Siinä meni myös muutama sekunti aikaa, joka näkyi lopussa yliaikana. Muuten ohjaukset olivat erittäin sujuvia ja jopa kontaktit menivät virheittä. Aina oli ainakin snautserin kynnen etuosa ehtinyt kontaktialueelle 😉 Lopputulos 5 ja aikavirhettä +3,04.

 

Hyppärille lähtiessä oli jännät paikat, kun tiedettiin, että nollatulos ihanneajassa riittäisi snautserimestaruuteen. Ja lähellä voittoa myös käytiin, sillä rata meni alusta asti erittäin sujuvasti ja puhtaasti. Monta vaikeaa käännöstä mentiin hyvillä linjoilla. Lopulta kohtaloksi koitui toiseksi viimeisen esteen takaleikkaus, jossa rima tuli alas. Tuloksena 5 ja aika -2,07, sijoituksena hieno hopeasija! Ensimmäisiksi kisoiksi mahtavat suoritukset ja mikä tärkeintä, Sisulla vaikutti oleva hauskaa 😉 Susannan ja Sisun kisat jatkuvat mm. syksyn piirinmestaruuksissa.

Kolin reissu

Vain viikko Panun sairaalasta pääsyn jälkeen pakkasimme koko konkkaronkan autoon ja suuntasimme nokan kohti Kolin upeita maisemia. Mukaan lähtivät myös Maria ja Hilla-corgi. Vaikka Panu ei pystynytkään osallistumaan vaellusreissuille, vietimme aivan ihanan ja rentouttavan viikon hyvän sään, maisemien, seuran, ulkoilun ja ruuan merkeissä.

 

Kävimme Marian ja koirien kanssa päivittäin tutustumassa Kolin upeisiin ulkoilumaastoihin ja tulihan sitä kiivettyä taas myös Ukko-Kolin huipulle. Chili sai välillä jäädä Panun kanssa mökille lepäilemään jotta kipeä lonkka ei rasittuisi liikaa. Tällä kertaa säästyimme onneksi pahemmilta haavereilta emmekä edes eksyneet kertaakan suunnnitellulta reitiltä!

 

Koirat nauttivat täysin rinnoin marjametsällä olosta, uimisesta, lenkkeilystä ja toistensa kanssa riehumisesta. Ja ehdimmepä hiukan treenatakin, minä Sisun kanssa tokoa ja Panu Kengun kanssa kontaktien ylösmenoja (tai oikestaan ylösmenokontaktille tulevaan alustaan tassuilla osumista). Kokonaisuudessaan oli oikein onnistunut reissu ja viikon lopussa rättiväsyneet ja onnelliset koirat 🙂